• Kuvan tarina tekstiilituotteissa.
  • Bildens berättelse i textilprodukter.
  • The story of photos on textile.
 
Likiz > Likiz-maailma > Tarinat kuvien takaa

Tarinat kuvien takaa

Jokaisen Likiz-kuvan takana on tarina.
Maisemat ovat palasia arjestamme tai matkoiltamme.
Kasvit omista puutarhoistamme.
Eläimet ovat joko uusia ja vanhoja tuttavuuksiamme.

Tälle sivulle keräämme tarinoita kuvistamme.

Ei ihan levollisin kuvauspäivä

Viime perjantaina järjestimme
Likizin tuotekuvaukset Oitbackan kartanolla, Orangerissa.
Mitä viehättävin ympäristö!

Kuvauksia oli suunniteltu pitkään, suunnitelmat
olivat matkan varrella muuttuneet muutamaan kertaan ja
paikanpäällä intuitio vei mukanaan.
Niin siinä sitten kuitenkin aina käy.

Tiimimme koostui neljästä naisesta ja neljästä koirasta. 
Kaksi oli nukkunut huonosti edellisen yön ja yksi poti flunssaa,
koirat vaikuttivat siinä vaiheessa kaikkein virkeimmiltä.

Silityslauta, työskentelypöytä, rekvisiitta, eväät ja tuotteet
siirtyivät aamutuimaan autoistamme avaraan ja aurinkoiseen tilaan.
Edessä oli haasteelinen päivä.

”Kaikki taipuvat kaikkeen”- periaatteella toimenkuvamme
heittelehtivät lähes laidasta laitaan. Silittämisestä malliksi
tai valokuvaajasta somistajaksi, mikä ettei! 
Päivä oli pitkä, mutta naurua täysi.

Lopputuloksena hulppea määrä kuvia
mm. uutuus-tuotteistamme, jotka päivitetään verkkokauppaamme  lähiviikkoina.






Kun kuvauskeikka olikin seikkailu

Kuvasimme viime viikolla tuotteitamme, jotka sopivat koululaisille.
Kolmen sisaruksen sarja löytyi uusista naapureista.
Ketä mahtoi jännittää eniten ennen kuvauksia, sitä on vaikea sanoa.
Lopputuloksena oli se, että kahdella kuvaajalla oli kädet täynnä työtä,
koska mallien toiminta oli häikäisevän omatoimista ja ripeää.
Päivän päätteeksi kaikki olivat tyytyväisiä ja söimme jäätelöt.


Ratamo_ vuohi, jota aidat eivät pidättele

Ratamo muutti Villa Solgårdiin, Inkooseen, kesällä 2011.
Hän asustaa vuohiystävänsä Ilonan kanssa siellä ja
pomottaa kaikkia kohdalle osuvia.
Leppoisa kahvitauko tilan emännän kanssa saattaa
päättyä äkisti, kun nämä kaksi vuohta jälleen kerran
ovat karanneet aitauksista ja ovat valmiina tuhoamaan
vaikkapa kriikunapuita. Emännän siellä juostessa ja
maanitellessa vuohia takaisin aitaukseen, ei voi olla nauramatta.
Ratamo on noin seitsemän vuotta vanha, ketterä kuin kalliovuohi.
Perusluoneeltaan kuitenkin kiltti, ja helppo lypsettävä,
vaikkakaan ei ole koskaan saanut omia kilivauvoja.


Kukko, joka ei jätä kylmäksi

Tapasin tämän kukon Villa Solgårdin pihalla.
Elämäni aikana kohtaamiset kukkojen kanssa
ovat jääneet aika vähiin, joitain yksilöitä jopa pelkään.
Hönö-Hemuli valloitti kuitenkin persoonallaan,
se kun ei ole aivan tavallinen kukko.

Tarina kertoo, että Villa Solgårdin kukkokanta oli jo täysi,
kun Hönö-Hemuli viime kesänä saapui.
Pienessä pajukorissa kanalan ovelle jätetty kukko
oli kuulemma niin hassu, ettei sitä voinut vastustaa. 

Hönö on vielä nuori ja naisten makuun. 
Muut kukot eivät hänestä pidä, mutta viis siitä.
Hönö silti lauleskelee hyvällä lauluäänellään pihatantereella.


Kaikkea muuta kuin hillittyä mustavalkoisuutta

Kissoja, niitä minulla on ollut aina.
En taida osata elää enää edes ilman.

Muza ja Kiza, mustavalkoiset rämäpäät ovat
nyt hallinneet arkeani kaksi vuotta. Niinpä niiden
kuvat ovat päätyneet myös tuotteisiimme.

Nämä siskokset ovat kuin yö ja päivä.
Kiza on valmis oitis kaikkeen, Muza taas vaatii suostuttelua.
Hullunrohkea vastaan harkitseva.

Itämaiset kissat ovat sosiaalisia ja äänekkäitä jo rotuominaisuuksiltaan.
Niinpä kissa sylissä työnteko ja ruuanlaitto äänekkään konsertin
saattelemana ovat arkeani. Mietin myös mm. sitä, miten siskokset 
osasivat avata jääkaapin ja löytää sieltä parmankinkkuni.


Valovoimainen Noki-lammas


Tämä lammas on sulattanut monet sydämet.
Emme syyttä suotta kutsu häntä huippumalliksemme.

Tapasin Noki-lampaan Villa Solgårdin pihalla, ja oitis
ihastuin sen väreihin. Graafikon unelma, melkein kaikki sävyt,
mustasta harmaaseen. Kaikki samassa lampaassa. 

Noki-lammas saapui nykyiseen kotiinsa lahjana ystävältä.
Omistaja kertoo, että olisi kieltäytynyt lahjasta, jos olisi silloin
tiennyt mitä sai. Noki kun on hiukan tyhmänsorttinen, tosin
muuten harmiton. Mutta mikäli on tilaisuus pahantekoon,
Noki on takuulla etunenänässä!

Malliksi haaveileva kettuko?

Kuvattu heinäkuussa 2014



Ajelin heinäkuisena päivänä kyliltä kotiinpäin, kamera istui pelkääjän 
paikalla, ihan vain varmuuden vuoksi.
Tiukassa kurvissa, joskin alhaisella ajonopeudella, silmiini osui punaruskea 
kaunokainen. Siinä se könötti tienposkessa kuin odottaen. 
Pysäytin auton. Myönnän, vaaralliseen paikkaan, ajattelemattomasti.
Avasin ikkunan, juttelin ketunpojalle ja hetkeksi hämäännyin melkein niin, 
että mieli teki mennä silittelemään.
Hengitin syvään, ja mietin "älä nyt karkaa".
Nappasin kamerani, tarkensin.
Ketunpoikanen toimi kuin ammattimalli, poseerasi suunnasta ja toisesta.
Juttelin, kettu tuijotti ja kuunteli. Kuvasimme lisää.
Sitten tilanne oli ohi. Kettu päätti sen ja lähti jolkottelemaan poispäin.
Pysähtyi kerran ja katsoi minua silmiin. Sen pituinen tarina se.



Orivarsa

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

Orivarsa synt. 5.5.2015




Kiirehdin aamutuimaan kuvaamaan Stall Råbackaan (Inkoo), kuultuani 
varsan syntymästä. Tämä oli kolmas kerta, kun sain tilaisuuden nähdä 
lähes vastasyntyneen varsan, mutta joka kerta tuo heiveröinen elämänalku on 
yhtä vaikuttava. Se pysäyttää. Aika kuluu ja kuluu, huomaa vain katselevansa.
Ja ne askeleet, jotka tuskin vielä kantavat.

Nyt tämä orivarsa on nimeltään Snowball ja varsinainen komistus.
Nuorimies viihtyy vielä äitinsä, Tuutikin, seurassa, mutta itsenäinen 
persoona kehittyy hyvää vauhtia. 

Kuvaaminen, no mieluiten aidan takaa, koska orivarsat saattavat yllättää:)





Syliin

SYLIIN
Parson-pennut 14.3.2015

Pääsimme kuvaamaan vallan mainioita parson-pentuja.
Loputtomien tienpätkien päässä, Nummelassa  Maanmainion kennelissä
odottikin varsinainen lauma pieniä  väkkäräpeppuja.
Vaikka olimme varanneet reilusti aikaa ja pitkää pinnaa mukaan, 
kuvaus osoittautui hyvinkin haastavaksi. Pienet mallit torkahtelivat
ahkerasti ja ulkokuvauksissa kuvaaja ei aina ehtinyt tilanteisiin mukaan.
Usemman tunnin session jälkeen kuvia oli kuitenkin tallentunut satoja.